Miten luoda toimiva monikulttuurinen työyhteisö?

Löysin mielenkiintoisen videon liittyen monikulttuuriseen työyhteisöön etätyöskentelyssä, ja sen tuomiin yllättäviinkin haasteisiin. Videolla luennoitsija Ricardo Fernandez kertoo omassa työssään kohtaamista haasteista monikansallisessa tiimissä sekä millä tavoin niitä tulisi huomioida.

Tänä päivänä nykynuoret kaipaavat yhä enemmän joustavuutta ja mahdollisuutta valita työaikansa; he nauttivat siitä, kun pystyvät työskentelemään etänä, vaikka he tekevät tällöin keskimäärin enemmän työtunteja. Etätyöskentely on lisäksi työnantajalle edullisempaa ja osoittaa luottamusta työntekijöitä kohtaan.

Interaktiivinen tiimityöskentely tuo kuitenkin omia haasteita erityisesti monikulttuurisessa työyhteisössä, jossa ihmiset saattavat olla kymmenistä eri kansallisuuksista. Monikansallisessa tiimissä saattaa tulla väärinkäsityksiä ihan arkipäiväisissä asioissa kuten ajan ymmärtämisessä tai puhetavoissa. Kulttuuriset erot johtavat helposti isompiin väärinkäsityksiin, vaikka työkieli olisikin yhteinen. Siksi on erityisen tärkeää puhua asioita oikeassa kontekstissa, varsinkin etätyöskentelyssä.  Lisäksi monikulttuurisuus luo omat haasteensa ryhmän sisäiseen keskusteluun ja toimintatapoihin. Tällaisissa tilanteissa työntekijän on tärkeää tiedostaa oma käyttäytyminen sekä keskustella tiimin kanssa avoimesti asioista. Omat ja muiden näkemykset eivät välttämättä ole aina sopusoinnussa keskenään, mikä saattaa aiheuttaa jännitettä monikulttuurisessa työyhteisössä (Lahti 2008, 26.) Jotta monikulttuurisuudesta saataisiin kaikki irti, vaaditaan hyvää johtamista. Hyvällä johtamisella voidaan ennaltaehkäistä eri kulttuuriryhmien välisiä jännitteitä sekä kilpailuasetelmia. (Lahti 2008, 22.)

Videolla Fernandez vielä tiivistää, että joustavuus ja etätyö ovat mahtavia asioita, mutta niiden lisäksi työntekijät tarvitsevat silti fyysistä läsnäoloa.  Kasvokkain kohtaamisella luodaan todellinen yhteys tiimiin. Myös Keisala painottaa julkaisussaan samaa asiaa kulttuurien välisessä viestinnässä. Suurin osa työssä tarvittavista taidoista opitaan kasvokkain keskustelemalla, reflektoimalla sekä selvittämällä väärinkäsityksiä. Monikulttuurinen viestintä voi tarvita osakseen työyhteisön koulutusta, joka pohjautuu kriittiseen reflektioon ja itsepohdiskeluun. Näiden avulla työyhteisön jäsen pystyy paremmin ymmärtämään, miten kulttuuriset taustatekijät vaikuttavat muun muassa yksilön käyttäytymiseen ja viestintään. (Keisala 2012, 215-216.)

Olen täysin samaa mieltä edellä mainituista asioista. Mielestäni monikulttuurisessa viestinnässä tärkeintä on avoin keskustelu ja tutustuminen sekä muiden kulttuurien ymmärtäminen. Tietysti jokaisella työpaikalla on tietyt normit, joita työntekijöiden tulee noudattaa huolimatta kansallisuudestaan. Mitä enemmän ymmärtää toisen yksilön taustoja ja toimintatapoja, sitä helpompi hänen kanssaan on toimia. Mielestäni on myös tärkeää, että tiimin esimies tukee ja auttaa monikulttuurisessa viestintäprosessissa.

Katso Ricardo Fernandezin luento kokonaisuudessaan täältä.

Lähteet: 

Lahti Leena. 2008. Monikulttuurinen johtaminen. WsoyPro. Helsinki.

Keisala Katja. 2012. Monikulttuurisen työyhteisön viestintä.Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print. Tampere.