1a. Tutkimustehtävät

Väite 1.

”Viestintästrategia on joutavanpäiväistä höpöttelyä. Riittää hyvin, että joku tietää, miten tiimin työ liittyy kokonaisuuteen.”

Viestintästrategia on kaikkea muuta kuin joutavanpäiväistä höpöttelyä. Parhaimmillaan sen avulla voidaan luoda yhteisöllisyyttä sekä auttaa työyhteisön jäseniä kohti henkilökohtaisia tavoitteita.  Viestinnän tavoitteet ja periaatteet tulisi olla jokaisen yhteisön jäsenen tiedossa niin, että kaikilla on mahdollisuus sitoutua noudattamaan niitä. (Kortetjärvi-Nurmi & Murtola 2015, 55-56.) Ei siis mielestäni riitä, että ainoastaan joku yhteisön tai tiimin jäsen tietää, mitä työpaikan viestintästrategia pitää sisällään.

Viestintästrategian avulla on tarkoitus määritellä yhteisön viestinnälliset tavoitteet ja suuntaviivat, jotka halutaan välittyvän työyhteisön sidosryhmille. (Kortetjärvi-Nurmi & Murtola 2015, 54.) Alkuun onkin hyvä arvioida nykyistä tilannetta; mitkä asiat kaipaavat vielä parannusta? Mitkä ovat jo toisaalta yhteisön vahvuudet? (Teonsana 01.03.2016.) Tavoitteiden asettaminen kuuluu olennaisena osana viestinnän strategista suunnittelua. Niiden avulla pyritään luomaan tietty suunta tekemiselle sekä keskittymään olennaiseen. (Juholin 2010, 52.) Viestinnän strategisia tavoitteita miettiessä on hyvä pohtia, millaisia vaikutuksia viestinnällä halutaan tavoitella. Tavoitteiden tulisi olla riittävän konkreettisia ja saavutettavissa, jotta työyhteisön on helppo sitoutua niihin. Strategiset tavoitteet eivät tarvitse olla kaikille samat vaan erilaisia tavoitteita voidaan asettaa eri sidosryhmille. Asiakasryhmän tavoitteeksi voidaan laittaa esimerkiksi brändin tunnettavuuden lisääminen, kun taas työntekijöille tavoitteiksi voidaan asettaa, että he omaksuvat uudet viestinnälliset keinot, joilla saadaan realistisia tuloksia. (Juholin 2010, 53-54.)

Viestintästrategian ideana on siis selkeyttää ja yhdenmukaistaa työyhteisön sanoma; kun kaikki ovat tietoisia yhteisön viestinnällisistä tavoitteista, pystytään ennakoimaan ja toteuttamaan viestintää yhä paremmin arjessa. (Kortetjärvi-Nurmi & Murtola 2015, 55.)

Minulla on ollut vaihtelevia kokemuksia viestintästrategian suunnittelusta ja toteuttamisesta eri työyhteisöissä. Olen ollut työpaikassa, jossa viestintästrategialla on pystytty tukemaan työyhteisön liiketoiminnallisia ja viestinnällisiä tavoitteita sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan konkreettisempia, operatiivisia suunnitelmia. Toisaalta viestintästrategia voi jäädä helposti kovin kaukaiseksi asiaksi työyhteisön jäsenille, erityisesti silloin, kun kyseessä on iso ja monikansallinen yritys. Viimeisin työpaikkani oli juuri tällainen. Uusista asioista tiedotettiin todella heikosti. Yrityksessä tapahtuvia muutoksia salailtiin viime hetkiin asti niin, että välillä asiakkaat saattoivat tietää uudistuksista aikaisemmin kuin työntekijät. Viestinnällisten asioiden tiedottaminen jäi usein kokonaan muutaman ihmisen varaan ja heidänkin tietonsa saattoi pohjautua ainoastaan lyhyeen, yrityksen sisäiseen tiedotteeseen. Lisäksi tavoitteet oli lähes aina asetettu liian korkealle ja epärealistisiksi, joten monien työntekijöiden oli vaikea sitoutua niihin. Tämä yritys oli tietyllä tapaa ääripää heikon viestintästrategian toteuttamisessa. Millaisia kokemuksia teillä muilla on ollut?

Lähteet:

Kortetjärvi-Nurmi Sirkka & Murtola Kaarina. 2015. Yritysviestinnän käsikirja. Edita. Keuruu.

Juholin Elisa. 2010. Arvioi ja paranna! Viestinnän mittaamisen opas. HansaPrint Oy. Vantaa.

Teonsana. 01.03.2016. Viesti harhailee, vastaanottaja kateissa - onko viestintästrategia kunnossa?Luettavissa: https://teonsana.fi/onko-viestintastrategia-kunnossa/. Luettu: 23.09.2018.